Herättyäni uneksin yhä
Hän oli käynyt niin lähellä
viipyillyt yön vierelläni ja syleillyt
Olimme kai matkanneet korkeimmalle ja kauimmas
enkä vieläkään kyennyt palaamaan tähän hetkeen
Hänen käsiensä kosketus oli minulle kipinä
ja hänen huulensa tyydyttivät janoni
hänen katseensa sai minut ujoksi
sillä hän riisui minut
ja sai minut syliinsä kauneimmillani
Minä en edes tahtonut herätä
Minä tahdoin jatkaa unta
kaivata ja olla kaivattu
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ratritirallaaaaaaa, meikää kuumottaa...
Suonee hän hänelle kömpelyysmaximus-huonohuumorialotuksen tähän zyväanalyysshhiin?
Meinaan, jotta tässä on tunnelma ja kauneus niin kohillaan, etten kykene muuhun kuin leikkimään tyhymää...
Tämä on hemmetti niin ristuksen kaunis upeus-otsikkoineen kaikkineen, että ilostushelmet tämän lukijan silmissä muuttuivat vedestä kullaksi. Ja se aiheuttamasi kultatunnelma ei ole myytävänä.
Tämä runo on aarre. Ja sen loihtija.
Vielä loppuun kömpelö AUTS!!
Kävit kauniissa unimaailmassa. En olisi minäkään tahtonut tuosta unesta herätä. Olla kaivattu ja kaivata ja vielä saman kohteen ollessa kysymyksessä. Haavettako vain...
kaunista kaipuuta, unta, unelmaa, kaikkea sitä mitä jokainen kai toivoo myös todellisuuteen. hienoa.
Huikeaa, tätä lukiessahan oli unessa vallan itsekin. Uni ja tosi ovat tässä runossa kauniilla tavalla yhtä, sanoisinko... sulosilmäinen kokonaistaideteos? Sanon! Sulosilmäinen kokonaistaideteos. Hyvä! :)
Sivut