Aamun tuokiokuva

Runoilija Neito68

Käyttäjän <span class="sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Neito68 kuva
nainen
Julkaistu:
554
Liittynyt: 17.11.2008
Viimeksi paikalla: 28.4.2024 21:52

Asuinpaikka: Turku
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
16.2.1968
Facebook:

Rakkausrunot ry:n puheenjohtaja 1.2.2014 alkaen.

Kaikille kommentin antaville, jos joskus vaikka unohdan erikseen sanoa, niin sanon nyt valmiiksi, Kiitos!
 


Toinen runokirjani, Alusta loppuun, on ilmestynyt ja sitä voi tilata kaikista verkkokirjakaupoista esim. TÄÄLTÄ :)

Ensimmäinen runokirjani, Täynnä elämää, on myös yhä saatavilla kaikissa verkkokirjakaupoissa, esim. Täällä


Runoissani olevat kuvat, joihin on kirjoitettu päälle, ovat kaikki itse ottamiani.


KIITOS kaikille runoilijaäänestyksessä äänestäneille - neljäs kertaa kuukauden runoilijana muutaman vuoden sisällä riittää, en ole jatkossa enää ehdolla :)

 
Suosittelen:
 

Ulkona sataa

vesi hivelee puunrunkoa
sen jokaista mutkaa
hitaasti

ajatus karkaa
sinuun

sormiisi
ihollani
jokaisella mutkallani

yhtä kosteaa
kuin vesi
lämpimän kosteaa

ja suudelmia
kuin tippuvia pisaroita
niin monia

huokaisen

syytä mennä
takaisin sisälle

tupakalla käyntikin
voi joskus olla
mielenkiintoista

liiankin kanssa

sisällä ei odota ketään

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Hurmaavat mielikuvat
päättyvät haikeuteen.

suuren suuri kaipuu

Voimakkaita tunteita elää yhä uudelleen ja uudelleen... Välillä missä milloinkin ja mitä ihmeellisimmin tavoin muistot yhtyy elettävään hetkeen.. upeasti kerrot siitä runossasi.. Lopun "tylyys" kaunistaa entisestään alkua

Tuokiossa piilee vljavuus...voi poimia toiveen.
Kiitos tästä.

Ei ketään ei kukaan vain yksin ja tupakkatuokio,eikä tupakasta edes ole yökaveriksi tai nukuttajaksi/-puhekaveriksi saati koskettajaksi.

Yksinäisyyden aika on silloin syvimmillään kun tarvitsisi elävää koskettajaa.

Kaunis, vaikuttava runo. Sitä lukiessa ajatus karkaa, niin vahvan kuvan se luo silmieni eteen.

Hieno runo. Tunnelmaltaan vangitseva ja hieno lopetus. Tyylikäs kokonaisuus, kiitos.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut