Avaan silmät ja näen,
lehdet ovat pudonneet puista ja dendtrofilia vallitsee.
Käteni palelevat öisestä kylmästä,
vieressä kaksi halaa ja toinen viittaa bussille.
Laitan taas silmäni kiinni,
en halua alkaa itkemään keskellä katua.
Sydämeni on poissa,
se kai tarttui mukaasi etkä muistanut palauttaa.
Sisälleni sattuu ja värisen,
minulla on ikävä.
Olen vähällä purskahtaa itkuun,
mutta saat minut hymyilemään jopa milessäni.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi