Tahdon olla iloinen kuin aurinko,
vapaa kuin lintu joka muuttaa kylmyyden tullen pois,
tahdon taakkani hartioilta pudottaa,
toivon että kaikki olisi helpompaa unohtaa,
kiven sydämestäni pois vieritän,
en onnea saa,
sen tiesinhän,
ulos pimeästä säkistä itseni taistelen,
nyt enää usvaa ja sumua mielessäni muistelen,
haluanko herätä päivään uuteen,
tähän surun ikuisuuteen,
kysyn itseltäni rakkaus tätäkö se on,
että on jatkuvasti niin onneton,
rakastaa vain haluaisin,
ikuisesti pysähtyä hetkeen onnelliseen,
siihen jään unohdukseen.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
