voi miten kaunis ajatus

totta!
voin edelleen rakastaa
ruusupensaita
kotiloiden polkuja
ehkä supin jätöstä pihatiellä

voin uppoutua ympäröivään rehevyyteen
talvella ryömiä lumihangessa
lasketella perslirua kallion kupeesta

voin maata tähtitaivaan alla
ja etsiä orionia tai kaurista

voin oppia rakastamaan itseäni
voin oppia rakastamaan lähimmäisiä

voin projisoida tunnetta peilistä
kyseenalaistamatta näkymän aitoutta

ja todeta jos hyvin käy

elämä on rakkaus