moneen kerrokseen tatuoitu, bravo!

jotain näkymätöntä raskasta
oli hänen hartioillaan
           kerroksittain surua
           silkkiä, samettia
           upein sävyin kirjailtu
pikkuhiljaa kerrokset sulivat
aika teki tehtäviään
ja - nyt jo pystyryhtisen olemuksen ihoon jäivät
uskomattoman hienot tatuoinnit
           läpinäkyvinä heille
jotka eivät ymmärtäneet
           jotka eivät olleet läsnä
           viittojen pukijoina, suruhäiden kaasoina

ihailtavina kuin Louvren aarteet
heille jotka olivat aina läsnä
jotka eivät paenneet, eivät kääntäneet selkää
eivät katsettaan taivaanrantaan
           kun hänellä oli, oma tosi kysymyksessä
           elämän ja kuoleman amokeissa