Suvitaival kantaa taakkaa raskaan talven,
Peittoon hangen jättää jälkeen ajatuksen,
avartuvan huokauksen takaa on toiveen tie,
Haaveena kulkien, sulkien silmät pimeydelle
antautuen sille kaikkein kauneimmalle
Mannerjää peittää usvaisan maiseman,
peittäen samalla sen kaikkein kauneimman
Se sulaa pois
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
kaunis runo kesän tulemisesta
Sivut