Takana sateenkaarisillan,
huomaamme hiipuvan illan.
Siellä tuikkii pieni kirkas tähti,
se on rakas joka täältä lähti.
Kauas pois luotamme lensi,
sen minkä siivillään ensi.
Ikävä ja muistot suru myös painaa,
olitkin meille vain Jumalan lainaa.
Kaunis enkeli siipiä vailla,
kuitenkin nyt lennät lintujen lailla.
Katsellen meitä hymyillen aina,
miettien usein toiveikkaana.
Jospa nuo alhaalla tuulta alleen ottais,
elämää pikku hiljaa eteenpäin jatkais.
Rakkaus ei hiivu ei unohdu koskaan,
en ikinä lähde kokonaan poiskaan.
Aina oon sydämestä varastanut laitumen,
siellä ma juoksen ruohoa maistellen.
Uskoen varmasti seuraavaan päivään,
ei se aina lopu surun häivään.
Joka päivä mukana olen kaikessa pienessä,
kunhan vaan pidät mut aina sydämessä.
Selite:
20.5 muistolle, aina olet luonamme ikävässä ja muistoissa. Kyyneleet kertovat suuresta rakkaudesta, mutta tiedämme tapaavamme sinut jälleen. Sinua ikuisesti muistaen ja kaivaten.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
