Nimetön

Ikkuna säröilee, mutta katsoa sinne et uskalla.
Pelkäät mitä siellä näetkään heijastuvan.

Tahdoit täydellisyyttä,
vaadit rikkumattomuutta.

Ehjää ja kirkasta lasia?

Muottiisi valettua
tahtoosi taipuvaa
aina periksi sinulle antavaa.

Pettymys kun
lapsesi, nuori aikuinen
ei olekaan mielestäsi täydellinen.
Muistaa uudet ja vanhat vääryydet
mitkä halusit maton alle lakaista.

Kun tahtoosi taivu en
lyöt jälleen nyrkin ikkunaan,
särö aina vain levenee
ja uusia koko ajan tulee.