Runo kirjoitusvirheistä

Istuin kauan ulkona, ystävän kanssa.
Puhuttiin niitä näitä, noita täitä.
Niitä !
Asioita, jotka satuttavat nyt,
mutta ei tiedä satuttavatko enemmän
vai vähemmän, kun asialle tekee jotain.

Mitä muut ajattelee:
"mä sanoin!"
"olisit kuunnellu"
"liian aikasin"

Mitä me ajatellaan:
"onko parempi?"
"mitä nyt?"
"nähdään taas"

runo kirjoitusvirheistä,
onko se silloin väärin?

koko elämä täynnä kirjoitusvirheitä.
Ään pisteet väärissä paikoissa,
jos niitä edes on.
Aaa muuttaa muotoaan.

Käsi ei osaa päättää.
Käsiala muuttuu, harjoittuu.
Muttei tee siitä yhtään helpposelkoisempaa.

Käsi väsyy, silmät väsyy.
Korvat uteliaina kuuntelee raapustusta

"oliko tämä tässä?"