Selkärankasi nikamat
ovat minulle kuin
tumman veden ympäröivät kivet
joille laskea jalkansa
Selite:
Tämä runo syntyi oudosti. Kirjoitin tämän unessani parhaan ystäväni kanssa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Älä anna minun hukkua
Runoilija katosin
nainen
Julkaistu:
6
Liittynyt: 18.2.2009
Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-
Liikun aaltojen rytmissä
enkä aina muista kuka ja missä olen
tahdokaan muistaa.
Käyttäjän kaikki runot
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| katosin | Sellaisina hetkinä | 5.3.2010 | 0 | Runo |
| katosin | Kun vien pois kuihtuneet kallat | 26.2.2010 | 0 | Runo |
| katosin | Älä anna minun hukkua | 13.2.2010 | 5 | Runo |
| katosin | Aamunraukeus painona jaloissani, sormissa kahvin tuoksu | 12.11.2009 | 0 | Runo |
| katosin | Apatiani | 19.2.2009 | 6 | Runo |
| katosin | Lauantaiaamu | 18.2.2009 | 1 | Runo |
Kommentit
Todella hienosti kirjoitettu(:
Mullekin runot syntyy toisinaan ainakin unen lähimain, jos ei ihan unessa ;D
Kaipa se sitä, että luovuus syntyy jostain alitajunnasta syvimmillään ja siellähän sitä unessa ollaan.
Hienoja tuotoksia teet jopa unis(s/t)asikin =))
tämä on hyvä. kiitos tästä
lukihäröinen lukija luki että äiti anna minun hukkua^^ olin siis ensin että häh? xD
Itse runoon, se on kaunis
hieno vertaus maalailee mielikuvia pääni sisälle
kaunis ja erilainen. Pidin