Pimeässä.
Kuulen hiljaisen äänen,
itkun niin valtavan.
Laulun surumielisen,
erotan tuulessa.
Havisee lehdet hämärässä,
kuin revenneet siivet ilmassa.
Sade, kuin kyyneleitä.
Tuskasta syntyneitä.
Pimeyteen laskeutuu hiljaisuus,
kuu tulee esiin pilvien takaa.
Siellä.
Hämärässä.
Kyyhöttää langennut enkeli.
Voisiko joku korjata repaleiset siivet,
ottaa talteen enkelin.
Tehdä siitä ehjä ihminen,
sillä eihän se enää takaisin pääse.>
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
