Mä vasemmasta kammiosta ampaisen matkaan,
oon punasolu, tervetuloa mun seuraan!
Aorttaa pitkin mä rallia rällään,
törmäämpä välillä kimmoisaan seinään.
Se kutittaa.
Tää on mun duuni, tää on mun homma.
Meillä ei tunneta sanaa "kesäloma".
Kävin just reidessä, joskus käyn kädessä,
sitten onkin laskimomatka edessä.
Tosi roisii.
Mä laskimoo pitkin laskettelen
ja hiilidioksidia kuljettelen.
Aluks oli happee, nyt enää ei,
ahneet solut sen kaiken vei.
Happikylvyn kautta uudelle kierrokselle!
Selite:
Kuvittelen tämän mielessäni laulun sanoiksi. Vähän rap-tyyliin.
Tämä runo löytyy mun biologian kokeen takapuolelta. Ja koehan käsitteli mm. verenkiertoa. Sain tästä hei puolikkaan extrapisteen! ;D
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
ainutlaatuinen ja hauska!