Muinaisia hetkiä

Tämä on kätevää,
lentokentältä pääsisi kaupunkiin junalla,
Matkakumppanilla on rahaa
joten menemme taksilla
eikä minulla ole mitään
sitä vastaan
pimeä kaupunki näyttää vieraalta
saavumme kapean kujan huoneeseen
on välittömästi löydettävä kauppa ja ravintola
mietin miten huoneen kahvinkeitin toimii,
huoneen avain on peltiä
Joka on suunnitellut kaupungin kartan
ei tiedä karttojen suunnittelusta
en löydä paikkoja
mutta eksyksissä olossa on puolensa,
vapaampaa kulkea ilman päämäärää.
Ruskea joki jakaa kaupunkia,
siltojen kupeessa on hyvä istua,
liikenne jää kauemmas,
muinainen joki, hieman leipää ja viiniä,
paavi asuu ihan vieressä
eikä käy täällä,
me katselemme kun koditon
nukkuu pahvilaatikossaan
tämä on kaikkialla pysyvää;
joillain menee hyvin
ja useimmilla huonosti
tai ainakin minulla
vai meneekö
minulla oli varaa tulla tänne
tai ainakin uskoin niin ja
se on sama asia.
Matkakumppani eksyy kartan kanssa,
minä pystyn samaan ilmankin.
Kumppani hermostuu
kun jalkani horjuvat,
on silti parempi että fysiikka pettää
ennemmin kuin psyyke.
Historia opettaa
ettei historia opeta mitään.
Maisemat olisivat kauniita
jos pystyisin nauttimaan kauneudesta,
kuljeksin sotkuisia kortteleita,
löytyy sentään puisto jossa istua
samoja lintuja kuin kotona,
miellyttävää.
Me olemme huonoja turisteja,
emme osta mitään
ja me näytämme nyrpeiltä
tai minä ainakin,
Me olemme seuraavassa kaupungissa
pian
eikä meitä sielläkään odoteta.