Seison yksin koulun harmaalla käytävällä,
nojailen kylmään seinään.
Kaikki muut kulkevat ohitseni hymyillen,
huomaamatta.
Koskematta.
Olen taas yksin.
Yksin kälinän keskellä.
Aina.
Yksin.
Selite:
Tämä on ensimmäinen runoni ikinä (kirjoitus ym. virheet korjattuna)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tiedän tuon, kun itse olen aika usein yksin, mutta tottahan tämä runo on... yksinäisyyttä :)