Vielä muistuvat mieleen viime talven tunnelmat,
ne heijastuvat tähän hetkeen niin selkeästi, että se ihan hämmentää.
Ja äkkiä se suuri kiitollisuuden tunne on taas minussa, viha vaihtuu itkuksi ja turhautumisen tunteeksi, olo turtuu, kupla puhkeaa, hengitän ja tajuan taas olevani elossa.
Jonkun pitäisi todella kertoa minulle, mitä tarkoittaa;
kun ihminen on tasapainossa itsensä kanssa? ..selittää se niin, että ymmärrän,
etten enää koskaan eksyisi väärälle tielle.
Haluan saavuttaa jotain suurta ja tehdä jonkun ihmisen onnelliseksi, haluan olla jotain muutakin, kuin pahuutta ja rumuutta.
Selite:
:(
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
