Kaadan aamukahvini viemäriin
enkä ole katkera
kitkerästä kahvistakaan
Hamuan sormiini päivänvaloa
ja vapautta
tietyn kaipauksen ja odotuksen jälkeen
pettymys riipii yhä kudoksissani
Ansaitulla epä-arvostuksella
kaivettiin kukille kasvukumparetta
sillä kauneinta maailmassa on
luottamus
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi



Kommentit
tykkäsin tosi paljon.
Jollain tavalla vaan niin kaunis runo (:
Tuo ruonon otsikko on niin jämäkkä ja pysäyttävä, mutta niin on runokin. Pidin tästä paljon.
Hauskoja kielikuvia ja hieno kokonaisuus (: mahtavaa !