Kunnon Puhelin

Jos minulla olisi Puhelin,
soittaisin kysyäkseni,
onko presidenttiehdokkaista
kukaan Nato-kriittinen
(uskaltaako kukaan olla
ilman pelkoa leimautumisesta 
venäjämyönteiseksi).

Kysyisin, mitä tekee Suomen
puolustusvoimille ja maanpuolustustahdolle
se, että jonakin päivänä lapsiamme saatetaan
lähettää jonnekin Huitsin Nevadaan
taistelemaan Nato-paidassa
kristillisten arvojen (ko)  nimessä,
koska nimi on jo paperissa,
koska näin vain on.

Ei vielä, ei. Ei tietenkään.
Mutta maailman politiikka on arvaamatonta,
isoa ihmistäkin pelottaa.
Joku ostaa taskurahoillansa lipun Pääsiäissaarille.

Tiedän! Joku ärähtäisi jo nyt,
että ei saa kysyä tyhmiä.
Pitää olla kunnon pyssyt.

Tahtoisin tietää, miksi Naton ja YK:n välille
täytyy miettiä sopivaa yhtälömerkkiä.
Rauhaahan tässä, eikö niin. Al-salamu alaikum.

Kysyisin myös,
miten suhtaudumme siihen,
kun naapurivaltiossa
poltetaan julkisesti Koraani?
Lyömme rajat kiinni?
Emme ilmeisesti polttajilta,
vaan niiltä toisilta.
Tällä tavallako
edistämme kansainvälistä
yhteisymmärrystä ja rauhaa?

Ehkä he toiset eivät olekaan
kiinnostuneita Koraanista,
Venäjästä, Natosta vaan Muumeista.

Ehkä mikään näistä asioista ei liity millään tavalla toisiinsa.

Se Syyria-kysymyskin on yhä auki, luulisin, 
niin ja Palestiina.