Kun katsoin peiliin näin kasvoillani eilisen värit.
Yritin hymyillä mutten tuntenut iloa.
Kyyneleet alkoivat hiljalleen valua silmistäni.
Lyyhistyin maahan muistaen anteeksipyytävän katseesi,
silmäsi joihin katsoin mutten saanut vastausta.
Ajat kanssasi ja erossa sinusta, mitä sait minut tuntemaan
ja miten nopeasti sait jokaisen ilonpisaran irti minusta.
Nyt istun maassa ja itken.
Sanasi jättivät syvät arvet käsivarsiini.
Kasvot menneisyydestä vääristyvät.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kirjoitusvirheistä huolimatta tavoittaa tunteen erittäin hyvin! Nuo ovat päiviä, joita ei kuuluisi kuulua elää.