seisot haudallasi
kun pakahdut niin kauniista sydämestäsi
tulet kuuroksi
kun ihailet omaa ääntäsi
menetät näkösi
kun peilikuvaasi tuijotat
ja kavaltaaksesi rumuuden poskelle suutelet
vaikka ehkä juuri sinä kaipaisit sitä suudelmaa eniten,
samettityynyllä ja hopeisella tarjottimella tarjottuna
Selite:
en kyllä rehellisesti tiedä yhtään, mistä tuo tuli.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi



Kommentit
Ei helkutti.
Mahtava runo!
Olen sanaton.
Suosikit ->