Liekkini

Olit liekkini sen pienen hetken,
mutta tukahdutin sinut,
ehkä vahingossa.
En kai antanut tarpeeksi tilaa,
halusin pitää kiinni,
liian kovasti.

Valaisit mustaa elämääni,
liian vähän aikaa,
sinut menetin.
Nyt olen taas yksin,
omassa pimeydessäni,
aivan yksin.

Lupasit,
että liimaisit minut kasaan,
mutta rikoit vain enemmän.
Jo seuraavana päivänä lupauksestasi,
liekkini sammui,
ja katosi luotani.

En itkenyt perääsi,
itse tämän aiheutin,
sammumisesi.
Olisin itkenyt,
jos vain olisin pystynyt,
olen kuivunut.

Tukahdutin sinut,
läheisyyden pelossa,
kai tahallani.
Pelossa,
että opit tuntemaan minut,
näkemään lävitseni.

Siksi en kai koskaan,
kertonut sinulle mitään,
paitsi viimeisenä iltana.
Kun pelkäsin,
että liekkini sammuu,
pakenee luotani.

Ja nyt olen yksin,
omassa maailmassani,
ilman sinua.
Sinä pidit minut täällä,
olit syyni elää,
kahleeni.

Mikä enää pidättelee minua?
Järkeni ja ystäväni,
en olekaan yksin.