Tiputtaudun alas parvekkeelta
hukun keltaiseen kukkamereen
pöly tarttuu kiinni kurkkuun.
Tuhannet perhoset säikähtävät
lentävät silmiin
nenään
suuhun
korviin.
Olen ruokaa.
Olen vain ruokaa,
kukka joka kasvoi liikaa
eikä minussa ole enää
kuin tämä viimeinen pisara mettä.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| maasuskeli | Nimetön | 23.11.2011 | 0 | Runo |
| maasuskeli | unissakävelijä | 18.11.2011 | 1 | Runo |
| maasuskeli | Nimetön | 13.11.2011 | 1 | Runo |
| maasuskeli | Nimetön | 26.7.2011 | 0 | Runo |
| maasuskeli | höytyvä | 19.6.2011 | 0 | Runo |
| maasuskeli | ikävä | 17.6.2011 | 0 | Runo |
| maasuskeli | Nimetön | 15.6.2011 | 0 | Runo |
| maasuskeli | aurinkovarjolla sinua tapaamaan | 12.6.2011 | 0 | Runo |
| maasuskeli | musiikki | 5.6.2011 | 0 | Runo |
| maasuskeli | perhoset | 2.6.2011 | 1 | Runo |
Kommentit
hieno ja omaperäinen runo