Tänä iltana
taas poski vasten ikkunaa.
Huokaileva hengitykseni jättää siihen jäljen,
mutta kyyneleeni pyyhkii sen pois.
Katson kaukaisuuteen
mietin loputtomiin
On minun vuoroni leikkiä Jumalaa,
on minun vuoroni päättää kuka kärsii.
Lopuksi särjen peilikuvani,
maustan sirpaleet verelläni,
en enää anna mitättömän omatuntoni
ohjata minua.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi