Kävelen synkkään iltaan harmaan siniseen
annan sydämen särkyä, ja sielun mustua:
sä et mua halua.
Marraskuun tummuus ja loputon yö
sisintäin myötäilee kurainen maa:
mä en sua saa
on pakko luovuttaa.
Huomenna nousee päivä uusi
lupaan, mä luovutan
vaikka sua niin rakastan
mutta ole sä onnellinen, olethan?
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Juuri niin... :( Surullisen rakastava kirjoitus.