Elämäni valo....

Kun aloimme yhdessä kulkeatalvista polkua. En arvannut että jonain kesäisenä päivvänätulisi vastaan hetki vastaan hetki jolloin kuulen sinun nuoseen lentokoneeseen kun päivä koitti aloin juosta koneen vieressä . Yhtenä elokuun alku päivänä kone pysähtyi astuin luoksesi ja sinä hymyilit nauroit ja vitsejäheiti. Sit lähdit pihalle ja minä seurasin sinua. Pysähdyit kiitit yhteisestä matkasta ja nuosit takaisn koneeseen . Sitten kuumana, kuumana elokuun päivänä kuulin että olit lentänyt pois. En halunnut uskoa asiaa. Sit marraskuun lopulla sain varmistuksen että olit kauas, kaus lentänyt. Aloin kävellä pimeää mustaa, metsää ilman valoa. Näin edessäni pelkää mustaa ja pimeää jäistä elämää. Koska valoni lensi kauas, kaus pois.