Kaikki

Runoilija KALA

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 5.10.2005

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Puhut erään tytön kanssa.

Hän istuu penkillä,lasisin silmin.

Kyynel,putoaa maahan,särkyen pienisiksi palasiksi.

Kiiltävää savea,paljon nähnyt elämää.

Ei paikkaa minne mennä,vain on kylmä vessan lattia ja käpertyä nurkaan nukkumaan,alla kylmä betooni lattia.

Sanot hänelle,älä mene.

On koti.

En voi mennä sinne,koska vihaan.

Minne sitten?

Kellariin pimeään,verkko aidan taa patjan päälle,yksin pimeään.

Ei tarvitse kävellä,mutta hän sanoi ei.

Jätit hänet istumaan kylmään pimeään.

Selite: 
Olemme kuin saviruukkuja jotka saattavat särkyä.... ja meidän tulee välittää
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot

Runoilija Runon nimi LuontipäiväLajittele nousevasti Kommentteja Kategoria
KALA Olet siinä 7.6.2007 4 Runo
KALA Toinen puoli 23.11.2006 2 Runo
KALA Paperi 21.9.2006 2 Runo
KALA Muisto 21.9.2006 1 Runo
KALA Hän 20.9.2006 0 Runo
KALA Kaikki 20.9.2006 0 Runo
KALA Katse 20.9.2006 0 Runo
KALA "Taakka" 2.6.2006 0 Runo
KALA Rakkaudella on kasvot 2.6.2006 0 Runo
KALA Peilikuva 16.3.2006 0 Runo