Pelkään sitä aamua
jolloin en
enää herääkkään
tähän huoneeseen
Pelkään sitä aamua
jolloin sanasi
eivät enää
muodostukkaan merkittäviksi
Mutta eniten pelkään
sitä iltaa
jolloin kukaan
ei enää olekkaan
minua varten
Ja vaikka huone
täyttyisikin teoista
uisin vastavirtaan
peläten unelmiamme
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tykkään näistä siun runoista, tästä varsinkin. Olen mietiskellyt viimeaikoina paljon itsekin sitä, että mitä jos vaan pelkää liikaa, eikä siksi osaa nauttia hienoistakaan hetkistä.
Kiitos tästä runosta!