Ah! Olen juuri siellä missä pitääkin!
Omassa kodissa, kiireettömänä, kuuntelen musiikkia hiljaisella.
Alitajuntani käskee varovasti minua tekemään jotain,
mutta mieluummin vain istun ja katselen kun linnut parveilevat pihalla
ja kuuntelen niiden laulua musiikkini yli.
Suuren runoilijan kirja on vieressäni
mutta olen mieluummin lukematta, mieluummin katselen
hyönteisten tanssimista juuri kukkaan puhjenneiden puiden katveessa.
Ylimääräinen aika menee aina rauhoittuessa.
Tylsääkö? Ei minulla ikinä ole! rauhoittuessa päässä pyörii vain Leinon sanat
“Mitä tietävi rauha mun sydämessäin,
tää suuri ja outo ja uus?”
Odotan josko saisin kysymykseen vastauksen ja odottaessa
annan ajatusten olla piilotettuina niille varatuille alueille.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
