hänestä

miten intensiivinen,
miten rakkaudentäyteinen,
miten todentuntuinen unelma
jo unohdetusta rakastajasta
 
miten tuttu sen tuottama tunne,
että rakkaus oli minulle jotakin,
jota en vaan voinut omistaa
ja siitä syystä tai huolimatta
 
kehossani vielä niin kirkkaana
sanoinkuvaamattoman voimakas
tarve häntä vastaan painautua
ja ne tunteet minussa, jotka
 
jo ensimmäisestä kosketuksesta
hänen sylissään kasvoivat:
hämmentyneisyys, hermostuneisuus
huolestuneisuus rakkaudesta
 
ja vielä siitäkin huolimatta
itsepäinen päätös rakastaa,
olla hänen huomaamansa
hänen huomassaan
 
ja vaikka heräsinkin unesta
kestävämpään suudelmaan,
sen pienen hetken olin halukas
jatkamaan muistoissa
 
en siksi, että siellä olisi jotakin
jatkettavaa, vaan jo unohdettua:
se, millaiselta parhaimmillaan
ja puhtaimmillaan voi tuntua
 
järjenvastainen intensiivisyys,
pyyteetön rakkaudentäyteisyys ja
kauniiden hetkien todentuntuisuus
kaikessa väliaikaisuudessaan.