Kaksi lasta kaipaa syliä syyssateessa,
seisovat vastatusten iltahämärässä
Taistelivat tiensä tänne saakka,
kukaan ei avaa kotiovea, ei laske sisään lämpimään
Toistensa käsiin tarttuvat,
hakevat turvaa pienistä sormista,
Poika kietoo kätensä tytön harteille,
kuiskaa: ”isä tulee kyllä kotiin”
Odottavat tunnin, kaksi, kolmekin
Kukaan ei avaa kotiovea, ei kutsu sisään kuivattelemaan
Aamuaurinko nousee, laskee säteensä nukahtaneille kasvoille
Hengitys pihisee varovasti äänettömällä kadulla
Lunta sataa maahan kinoksittain,
lapset hautautuvat hiutaleiden sekaan,
isä ei koskaan tullut kotiin,
ei pelastanut lapsiaan kylmältä maailmalta
Selite:
Jotain elämästä, lapsuudesta ja sinisilmäisyydestä.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
