Metsä tuoksuu erilaiselta,
sade on hellä,
maa pehmeä.
Kaiverrat ikuisen sydämen ikipuuhun.
Olet lähelläni,
enkä voi uskoa sitä.
Tämän pienen, luonneoikkuisen miehen.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Luonneoikkuinen
Runoilija Matseltof
mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 11.12.2009
Viimeksi paikalla: 6.11.2025 20:40
Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-
Älä ota lupaa kysymättä runojani käyttöösi!
Käyttäjän kaikki runot
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Matseltof | Metallinen ihminen | 5.11.2025 | 0 | Runo |
| Matseltof | Anna itsesi | 1.11.2025 | 2 | Runo |
| Matseltof | Etkä sinä olisi siinä | 30.10.2025 | 1 | Runo |
| Matseltof | Todellisuus ei mukautunut | 16.10.2025 | 3 | Runo |
| Matseltof | Japanilainen puutarha | 11.10.2025 | 2 | Runo |
| Matseltof | Aallot lainehtivat ontuen | 29.9.2025 | 2 | Runo |
| Matseltof | Luonneoikkuinen | 13.9.2025 | 1 | Runo |
| Matseltof | Unenomainen kaupunki | 16.8.2025 | 1 | Runo |
| Matseltof | Väärä ikoni | 31.5.2025 | 2 | Runo |
| Matseltof | Hitaasti | 28.5.2025 | 2 | Runo |
Kommentit