Jokaista katsettasi seuraa hymy.
Hymysi jälkeen tulee kosketus.
Kosketuksesi saa kylmät väreet kulkemaan selkääni pitkin.
Ei,en saisi katsoa,hymyillä,koskea takaisin.
Kuitenkin on pakko.
Olet niin lähellä,mutta kuitenkin kaukana.
Tunnen katseesi,missä vain liikunkin.
Hymyilet minulle kohdatessamme.
Kosketat salaa,ettei muut huomaa.
Miksi tämän pitääkin olla niin hankalaa...
Selite:
joo,tämmönen vaan ajan kuluksi pitkästä aikaa...
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tämä menee kyllä suosikkeihin. :)
Olet niin lähellä,mutta kuitenkin kaukana.
Tunnen katseesi,missä vain liikunkin.
Hymyilet minulle kohdatessamme.
Kosketat salaa,ettei muut huomaa.
Miksi tämän pitääkin olla niin hankalaa...
näihin säkeisiin ihastuin, ehkä siksi koska elän itse juuri nyt tässä tilanteessa. :) Suosikoin!