Lattialle tieni vei, en tiennyt kuinka koskee
Nytkun tiedän sen, en enää haluakaan tietää.
Halusin olla yksin, silti minua vainottiin.
Vainot satuttaa sielua, pientä sielua matkallaan.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Vainot
Runoilija Dahmo
mies
Julkaistu:
9
Liittynyt: 14.6.2008
Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-
Käyttäjän kaikki runot
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Dahmo | Arkullesi | 21.7.2008 | 1 | Runo |
| Dahmo | Kuolema | 20.7.2008 | 4 | Runo |
| Dahmo | Unohda | 6.7.2008 | 0 | Runo |
| Dahmo | Ystävä | 6.7.2008 | 0 | Runo |
| Dahmo | Merkki | 6.7.2008 | 0 | Runo |
| Dahmo | Vainot | 21.6.2008 | 2 | Runo |
| Dahmo | Elämä | 14.6.2008 | 0 | Runo |
| Dahmo | Vapauteen | 14.6.2008 | 0 | Runo |
| Dahmo | Syliisi | 14.6.2008 | 2 | Runo |
Kommentit
Herkkä ja surullinen runo, aivan ihana. Todella koskettava.. Ja kiitokset myös runojeni arvostelusta :)
Herkkä ja surullinen runo, aivan ihana. Todella koskettava.. Ja kiitokset myös runojeni arvostelusta :)