Unesta aamuun

Älä satuta minua,
en minä tee sinulle pahaa.

Rakastan sinua,
siksi en sitä tee.
Satuta sinua.

Partasi hellä hipaisu
juuri kun olen nukahtamassa,
vasten olkaani
-olen taivaassa.

Aurinko kurkistaa verhon raosta,
kosketat vatsaani varoen,
suukotat niskaani,
pelkäät herättäväsi.
Tunnen napasi selkääni vasten.

Haistan kahvin,
kuulen elämän ääniä.
Nautit aamun ensimmäisestä tupakasta
auringon kullatessa kiharasi parvekkeen lasin läpi.

Hymyilet,
kiedot minut syleilyysi.
Tupakan savua silmissäni
suutelen juonteista otsaasi.

Painan pääsi rintaani vasten,
silitän vaaleaa tukkaasi.
Hymyilen.
Kuuletko sydämeni lyönnit?

"Kunpa vain ymmärtäisit
miten paljon todella merkitset", ajattelen.

Olet kaatanut minulle kahvin
ja juuri oikean määrän maitoa.
Istun alas ja katselen sinua:
Olet puolialaston,
vielä hieman uninen.

Katselen paljaan selkäsi kaarta,
vaaleaa kiharaa poninhäntääsi.
Haukottelet.

Käännyt ja tuijotat minua hetken.
Irvistät minulle,
se saa minut hymyilemään.

Istut sohvalle ja tartut kitaraan,
unohdat kaiken muun.
Aamu on alkanut,
sydämeni pysähtyy.

Soitat ensimmäiset sävelet.
Painat pääsi, keskityt syvään.
Näytät melkein vihaiselta.

Mieleni tekee itkeä,
niin komea olet.

Hyräilet,
soitat Neil Youngia.
Äänesi hyväilee korviani,
mieltäni.
Olen kananlihalla.

Tulen sohvalle kanssasi,
polvistun taaksesi.
Kiedon käteni kaulaasi,
painan pääni olallesi.

Haistan shampoon ja tupakan.
Puraisen hennosti niskaasi,
kuljetan huuleni korvallesi:

Olet ihana, kuiskaan.

Lasket akustisen kitarasi,
tartut käteeni.
Puristat sitä hetken,
tiedän että hymyilet.

Suutelet minua,
maistan kahvin huulillasi.
Vatsani täyttyy perhosista
kun pujotat kätesi niskaani.

Viiksesi kutittavat ylähuultani,
tunnen sykkeeni kiihtyvän.

Voi, kuinka rastankaan sitä tunnetta
kun suutelet minua,
hennosti hymyillen.

Nyt makaan sängyssä yksin.

Älä siis satuta minua.
En halua menettää tätä kaikkea,
koska rakastan sinua.

Rakastan sinua.