matkustajia

Elokuvissa lentokentällä suuteleminen on lähes kosketeltavan haikeaa. Hetken pysähtyessä ohikulkevia ihmisiä kävelee päämäärättömästi terminaaliin päin. Jokaikinen ristiverinen etsii porttiansa kohti kotia tai seuraavaa matkakohdetta päin. Ironista on, että vaikka seuraavan koneen nousuun olisi reilusti yli puolitoista tuntia niin se ylimääräinen kiire kasautuu ihmisten kasvoille. Lapset vain testaavat lentokentän hallien äänen kantavuutta, kiljuvat ja koittavat viivästyttää koneeseen nousua. Nuoret taas ovat hyvinkin tahdikkaita, kun kuulutuksessa sanotaan täsmällisesti "Lento Buenos Airesiin portilta 3 " he vilkuilevat jo epäluuloisesti turvatarkastuksen viivyttelyä.
Iäkkäämmät ihmiset nauttivat viime hetkillä ennen passitarkastusta kuumasta kahvista ja Brandy lasillisestaan. Keski-iän ihmiset nojautuvat kuppilan pöytiä vasten ja lukevat vielä tulevan sään päämäärässään. Yksi neljäsosa matkustajista epäilee siipien kantavuutta ja stuerttien alanasiantuntemusta.

Kaiken tuon ajattoman sähellyksen keskellä matkustamoon laskeutuu odotettu rauhallinen ja turvallinen olotila kun kapteeni puhuu täsmällisellä ja ajantuoman kokemuksen äänellä "Tervetuloa ja nauttikaa lennosta."

Joten ennen kaikkea tuota, lähes unellinen suudelma terminaalissa voisi pysäyttää ihmisiä ajattelemaan, että juuri tuon takia haluan takaisin kotiin. Miksi minulla olisi kiire lähteä, kun täällä on jotain jonka vuoksi voisin myös jäädä.