The Smoke

Runoilija New England

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> New England kuva
mies
Julkaistu:
695
Liittynyt: 14.10.2011
Viimeksi paikalla: 22.5.2026 17:56

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

“Love is the longing for the half of ourselves we have lost.”  



Vuodet

Niin se
ihmistäkin liikuttava 
hetki saapui,
sydämen pulssi
laskiessaan vuosiaan

jotain mitä
ilman ei voi kuulla
itseään, 
hiljaisuutta

täyttäessään
omaa mittaansa,
antaessaan maansa murheiden
vielä odottaa

seistessään omilla jaloillaan
ja katsoessaan 
lumen peittämiä
jykeviä kuusia

elämänsä lankaa
silmissään
ja vaikka
hän hukkuisi
tähän kauneuteen 

hän lähtisi
hymyillen ja 
elämän maku kielellään

ollen osa samaa unelmaa
samaa 
hiljaisuutta ja rakkautta tulvillaan



Näistä sanoista on tahdikkuus kaukana

Olet kehosi varjo, silmäni liikkumaton
mutta putoat pimeästä valoosi
ja nyt nimesi on tavoittamaton taivaanranta,
josta muovaat ruumiisi

himoitsemasi kaukaisuutesi

olemalla uusi aika
uusi sisältö ja sen rosoiset ääriviivat

hetki jolloin tiedät muuttuneesi arvoitukseksi

enemmän kuin muistojesi haamu

mielikuvitelmaa jostain toisesta

ja miten se epätodellisuus antaa todellisuuden

tulevan rakkauden, joka läikähtää valoisaan nimeesi



Huojuva heinä

Elämän jos
antaa pantiksi,
miten sen
osaisi lunastaa
 
miten se
monen
vuosikymmenen
vaiteliaisuus
muuttuu ääneksi
 
miten kaksi
osaakin hengittää
samaan tahtiin,
tuntea elämän
virtaavan sisään ja
ulos
 
miten vuodet ovat
sitä muokanneet,
saaneet suunnistamaan
vaistojensa varassa
 
säteillä me
tason kielekkeellä
saamatta kosketusetäisyyttä
mihinkään
 
pelkääkö
se onnentunnetta,
koska tietää
sen
muuttuvan hyvästeiksi
 
kiihkon,
hellyyden
 
kaiken sen
rakkauden joka
on tehty toisillensa
 
silti se
hyökyy maailmaan
 
vaikka ihminen kulkee
ajassa kohti
tuntematonta
 
vaikka iho kuoriutuu
kerros kerrokselta
 
se tuntee rakkauden
kaipuumme,
ja niin siitä
versoo elämä,
huojuva heinä
 
sellainen hetkessä
siintävä välähdys,
joka ohimenevässä
tunteessaan
on onnellinen
 
jos vain sinä tulisit



Joka päivä ja joka ikinen yö
 
 Siinä lyhyesti elon retki
 ja summa viisauden ja määrä maan.
 
 Elämän, vapauden se ansaitsevi,
 ken itselleen ne kiistää joka hetki.
 
 Hän läsnä, rakkaus,
 käy vankkumatta täällä vaarain tiellä.
 
 Puhtaampi on tuskani kuin riemuni,
 kirkkaamat pilvet ja vihreys maan.
 
 Elämä, opeta minua onneni mennen
 syvemmin sinua rakastamaan.
 
 Hän tulee taas, te ilon tunsitteko
 niinkuin aalto.
 Se tuli hänen askeleitaan ennen
 
 Kipinä kirkkain, tuli pyhä
 kuin tähti tiellään pyhiinvaeltajan.
 Kun katkee, kirpoo kahleet kaiken,
 ajan,
 
 Sä loista aina, palat yössä yhä;
 
 RAKKAUS
 
 katseessa syvä.



Vastakohtaisuuksia

Kovuudelle on monta määritelmää
Pehmeys, onnen myötäjäinen
äänesi painolla
rakastan


Round and round

Olen kulkenut
ympyrää
silmät sidottuina

yksikään kierros
ei merkitse mitään

elämän sietämätön
totuus

luulen olevani
piilossa ja
kaikki onkin
läpinäkyvää

mutta ne silmät
eivät sitomattominakaan
näe tekojen ääreen

läpinäkyvän valheen
läpi

tottelevat vain käskyjä
ja säilyttävät kunniansa

huolettoman vastuuttomuuden
tunteen

ja karuselli vaan pyörii



Perhoskesä

Olen lentänyt
ja etsinyt
tehdessäni mielikuvistani
päivän ja
odottanut sitä
mikä koskaan ei tule

yötä joka olisi
epätodellisen vastakohta
kuorien todellisuuden
esiin

eksyttäisi epätoivon
kaukaisten ääreen

hämmennys on
hänen nimensä,
se jota kieli ei
satuta

kuiskaus ei sytytä,
ainoastaan aistit
heräävät naamioiden
takaa

ne jotka ovat himon
ja rakkauden väliin
kätkeytyneet,
harhailevaan huokaukseen
paenneet

vuodenajat taipuvat
päivästä iltaan
keväästä kesään
kertoen salaisuuksiaan

kalpeiden kasvojen ääreen

kuollen laillamme
onnellisena,
kaivaten syvästi ja
eläen vain sitä yhtä ainoaa varten



Don't Dream It's Over

Elämä

on pesäänsä
mahtumattomille
poikasille
kurkistus horisonttiin

vanhukselle
käyntikorttinsa
jättänyt
rosvo

seisovaksi
muuttuneen ilman

jalkapohjaa hiertävä
tekemätön

nyt kun
katson eteeni

haistamalla eilisen

hellalle palaneen
elämän rippeen

mustelman, joka
nousee tallotuista
unelmista

huomisen viereen
nukahtavasta
rakkauden äärestä

kiihkosta
tislaantuneet sanat

eletty elämä

kyky rakastaa
kunnes kipua
ei enää tunne

ole olemassa

ja pimeys
silmissä

hymyilevää iloa täynnä



Shine On Me

Sokeassa metsässä
alastomien puiden
pimeydessä
minun valtakunnassani,
sinut minä tahdon

Sielussani palaa
jäähyväisten roviolla
syyllisyyden risti
täynnä nälkäisiä suita,
mutta sinut minä vain haluan

Vaellan varjoissa
auringon ympäri
etsien vapautta
silmiesi kaukaista väriä
joka ovien raoista
aiheuttaa viluni ja vapinani

Jäätyneen ihon lailla
kouristaa peilikirkas kaipaus
tihkuvana räntänä
hokien kosketuksen kipinää
toivoen jään särkyvän välillämme
sillä sinun kosketustasi minä vain haluan

"See me walking, see me crawling
Shine, shine on me"



Live Tomorrow

Pitääkö pystyä
luottamaan, jotta voisi
rakastaa,
välittäisinkö toisesta
ihmisestä enemmän kuin
itsestäni
pitäessäni silmää iskevää
hymyä kädessäni

miksi murtaisin lumouksen?

vain seinä erottaa
elävästä elämästä,
murtaisinko sen
vai odottaisinko
kutsuvaa kättä ja
vetäisin sen itseeni,
maistamalla sen
pahetta

yksinäisyydessä ja
yksin hän viihtyi
ei kaivannut seuraa,
side silmillään
erossa maailmasta,
siitä josta voi
uneksia
ei koskettaa, eikä nähdä
ei laulaa
ei.. ei.. ei.. ei…

sataa,
sataa rankasti
hän tuntee,
aivan kuin sadepisarat
olisivat luoteja
lävistäen sisimmän
tehden reikiä,
aukkoja joista
elävänä kuolleen kirkkaus
saa otteen,
yksinäinen kipinä
uhmaamassa alistumisen
hämärää sadetta

nytkö se tapahtuu,
sekö jo tapahtuu,
elän huomisen
peilin kuvaa seuraten
kaukana nykyisyydestä
lähempänä eilistä
murtamalla seinän,
poistamalla silmiensä
siteen, peiton
rikkoen peilin,
jonka kuva
todellistuu hauraana,
ehyempänä

en katso enää
taakseni vaan tähän
hetkeen, joka viiltää
partakoneen terän lailla
kuunnellen uhmakasta
hengitystäni,
elämänkilistyksen hetkellä
katson murtuvia muureja
ja tunnen hyvän olon virtaavan
taas sisuksiini ja ne
hehkuvat eksyneet pisarat
täynnä eloa kuin
vastaruokittujen poikasten
hymyilevät suut



Taas kuutamolla

Vaikka kuun sirppi
neitsyen kohtua valaisisi
ei se meitä perisynnistä
vapauttaisi,
kompuroimatta korjaisi
ja aurinkoa synnyttäisi
paitsi rakkaudesta



Vapaus

Vapauden ihana hetki,
ei yhtään lupausta
ei voittajia, eikä häviäjiä
tuntea vapauttava tuoksu matkan päästä
sillä rajattomana tiedät
missä rajasi kulkee
Kadota hetkeksi ja astua sen yli
saapumatta koskaan perille



Sataa

Taas sataa,
tuulesta ratiseva pisara
kosteutena ihon läpi
Tuska sammuu,
mutta se ei armahda
Monta ihonmyötäistä
hienopesua siliäville,
jumalan lahja viattomille



Ahonlaita

Maailma on täynnä
pyyntöjä ja kieltoja,
pieniä kiellettyjä syntejä
Lakipisteen hurmos
huutaa vapautta
puraista eroottista kokemustaan
Imeä ja niellä
tuntea viipyilevän makean röpelöinen maku,
rönsyjen hidas nautinto
Suuret punaiset mansikat

 
 
Laitteille ja 
aineille on pakkauksissa 
aina käyttöohjeet 
 
pitäisiköhän teksteissäkin 
olla varoituksia 
todellisuudesta  
tai 
arvojen arvottomuudesta 
 
miten helposti 
janoamani 
sielun heijastus 
aiheuttaa säröjä 
 
ja lentää 
varoituksia pilkaten hermoon, 
juurisyyhyn 
 
raapien yksinäisyyteni 
ja ylpeyteni rippeet 
 
tien tietämättömille, 
mutta jonkunhan sekin 
on raivattava, vaikka  
repaleisin siivin 
 
-- 
 
kumma miten 
kaikki tahtoisivat  
rakastaa 
 
kliseisesti  
alkaen elää 
kärsien kärsimyksestä 
 
ja kuinka ihminen 
jätetään tai 
jättäytyy yksin 
 
arkku avautuu ja 
kappas  
ei yhtään helmeä eikä hopearahaa 
 
ei harmoniaa 
ja maailmakin haluaa erota 
hymyn peittämästä ilosta 
sielussani 
 
 
-- 
 
välillä se vapaus 
vaan tuntuu vankilalta 
lentää ja lentää 
 
luottaen perusvoimansa 
parantavaan vaikutukseen 
ja pettyy  
 
murtaessaan viimeisen 
siteen suhteeseensa 
 
ymmärtämättä lapsellisuuden 
kauneutta 
 
tunkiessaan  
vanhan ja tunnetun 
 
naiiviuuden alkulähteelle 
ymmärtämättä kuilua 
nuoruuden ja eletyn elämän  
välissä 
 
-- 
 
pitikö meistä  
tulla opetuslapsia 
 
mielenrauhan ja 
rikkaan elämän lähettiläitä 
 
kaivaten pelastusta 
 
olen tänäänkin 
katsellut elämää ympärilläni 
 
intohimoa, 
pelkoa ja inhoa  
 
keinunut ja iloinnut 
synnistä pyhyyteen 
(tai ainakin niin se tuntui) 
 
riippunut reunalla 
tuntien miten 
voimat vähenevät ja silti 
 
en osaa päästää irti 
tästä tunteesta 
 
kauneuden halatessa ilmaisua 
 
ja samalla se alttarille valuva tuska 
haluaisi myös vapautua, 
tuntea haavemaailmansa todeksi 
 
olemalla enemmän kuin 
pelkkä katsoja uskomustensa ympyrässä 
 
inspiraation ja luomisentuskan 
luomien rajojen ulkopuolella 
 
-- 
 
elämän lyhyys ja katoavaisuus 
tekee meistä varkaita, 
 
narauttaa varastelemasta 
himon hedelmiä, 
erottaen sydämen äänet   
 
oikeasta hengestä 
 
kiduttaen, palvoen 
poltinraudalla merkit sieluumme 
 
vaikka rakkaushan sinne 
pitäisi polttaa 
saadaksemme intuitiomme pysymään 
 
sen sijaan, 
että suru, 
kaipaus ja jatkua etsintäni 
tuntuvat 
uhraavansa elämälle 
 
tyhjän näköalattomuuden 
kasvattaa tyhjää sielua 
 
-- 
 
ihmisen viitta 
on raskas kantaa, 
narrinpuku sopisi paremmin 
 
maalaamaan todellinen pahe 
farisealaisen toimintamallin päälle 
 
aivan kuin en 
tietäisi mitä 
elämän kasvot sanovat teoistani 
 
uuden päivän nousta odotuksistani 
 
etten ymmärtäisi 
iloni ja vapauteni määrää, 
muiden kokemaa tuskaa 
 
oi unien huntu 
verhoa sisimpäni 
etten rakkauttani paljastaisi 
 
puhdistaisi pöytää 
yhdellä istumalla, 
 
antaisi aamukasteen  
huuhdella sielua näkemästä 
 
miten ihmiseen voikaan kiintyä, 
vaikka se hajottaisi 
ruumiini kappaleisiin 
 
joilla ei ole enää tienviittaa kulkea 
 
-- 
 
 
mieleeni juolahti 
suljetut aistit 
tai 
vuotamaton kyynel  
 
aito hymy 
teatterilippuun piirrettynä 
 
siellä ne egot 
juoksentelevat permannolla 
 
saamatta kiinni yhtään sielua 
ja palaavat taas 
rellestettyään 
ilman yösijaa 
 
miksen voi tuntea 
mitään ehdottomuutta 
 
peittelen vaan 
menneen  
nuoruuteni herkkyyttä 
 
ja täytyttyäni 
olen taas lähellä hajoamista 
 
-- 
 
tunnen  
 
miten ne tahrat sammuttavat liekkiäni 
 
illuusionsa menettäneet 
käärmeet hiipivät 
salaisuuksineen 
 
ohittaen ainoan ehjyytensä 
 
ainoa tiedettävissä olevan elämänsä 
 
jatkaen kulkuaan vapauttajina 
 
ei onnettomille mitään muuta voi myydä 
 
eikä kukaan osta rikkinäistä  
 
-- 
 
silti lapsellinen rakkauteni 
etsii ja kaipaa aina tyyssijaansa  
 
sieluni tulen kilpailla 
maailmasta virtaavan valon kanssa 
 
mitä siihen käyttöohjeeseeni kirjoittaisin; 
 
savuahan siitä syntyy  
 
rakkauden polttaa 
ja 
tuulen puhaltaa pois kuleksimasta 
Selite: 
https://www.youtube.com/watch?v=rf1BAJa3r_s&list=RDrf1BAJa3r_s&start_radio=1
oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot

Runoilija Runon nimi LuontipäiväLajittele nousevasti Kommentteja Kategoria
New England Rakkauden kirja 11.12.2016 4 Runo
New England Sain Yön 10.12.2016 3 Runo
New England Jäljet 9.12.2016 4 Runo
New England Romeo and Juliet II 8.12.2016 4 Runo
New England Romeo And Juliet 6.12.2016 3 Runo
New England Sinun laulusi 5.12.2016 4 Runo
New England Are You Gonna Go My Way 5.12.2016 5 Runo
New England Not Strong Enough 4.12.2016 4 Runo
New England Tämä on totta 3.12.2016 4 Runo
New England Irrallaan 3.12.2016 4 Runo
New England Elämän tarkoitus 2.12.2016 5 Runo
New England Wish you were here 1.12.2016 7 Runo
New England Syksyn sävel 30.11.2016 6 Runo
New England Onnelliset 29.11.2016 4 Runo
New England Parrasvalot 27.11.2016 3 Runo
New England Thank The Lord 27.11.2016 5 Runo
New England Parempi mies 26.11.2016 5 Runo
New England Love's A Loaded Gun 25.11.2016 4 Runo
New England Sexuality 24.11.2016 2 Runo
New England One Night Love Affair 23.11.2016 5 Runo
New England Mennyttä aikaa 22.11.2016 2 Runo
New England Rakkaus on pesti hulluuteen 22.11.2016 6 Runo
New England Parisienne Walkways 20.11.2016 4 Runo
New England Magnetized 20.11.2016 1 Runo
New England Love Over Gold 19.11.2016 3 Runo
New England Now & Forever 19.11.2016 2 Runo
New England Där Du Andas 18.11.2016 2 Runo
New England Salaisuus 17.11.2016 1 Runo
New England Can't Take My Eyes Off You 16.11.2016 4 Runo
New England Burn 16.11.2016 4 Runo
New England The Unforgiven II 15.11.2016 2 Runo
New England Päivä kahden ihmisen 14.11.2016 2 Runo
New England Kesäyössä kerran 13.11.2016 2 Runo
New England Sun nimesi on maa 13.11.2016 1 Runo
New England Do I Have To Say The Words 12.11.2016 2 Runo
New England Nuori ja Kaunis 10.11.2016 2 Runo
New England Haaksirikko 9.11.2016 4 Runo
New England Laughter In The Rain 8.11.2016 4 Runo
New England Mustaa kahvia 7.11.2016 10 Runo
New England Loistava tulevaisuus 6.11.2016 1 Runo
New England Unfaithful 6.11.2016 1 Runo
New England I'm the King, I'm the Sun II 5.11.2016 4 Runo
New England I'm the King, I'm the Sun I 5.11.2016 2 Runo
New England Täydellinen Elämä 4.11.2016 1 Runo
New England Ode to joy 4.11.2016 1 Runo
New England Suru on kunniavieras 4.11.2016 2 Runo
New England When a Blind Man Cries 3.11.2016 2 Runo
New England Into The Mystic 3.11.2016 5 Runo
New England Lähtövalmiina 2.11.2016 2 Runo
New England Olipa Kerran Elämä 2.11.2016 4 Runo

Sivut