Itseääntoistava Uudelleensyntymä

Runoilija Feral

mies

Julkaistu:

Liittynyt: 14.9.2004

Viimeksi paikalla: 10.11.2022 19:13

Asuinpaikka: -

Sähköposti:

Syntymäpäivä:

Lähetä viesti

Estä käyttäjä

Tallenna suosikkeihin

Suosittele

2004 (15-vuotiaana) olin ilmeisesti sitä mieltä, että "erilaisuutta ja tavallisuutta ei ole olemassa. Siksi ne eivät toimi vastakohtina toisilleen."
Tai sitten yritin vain olla ovela ja taiteellinen.
Ainakin se oli senaikainen profiilitekstini.

2010 paikkeilla (minun laskupäälläni 21-vuotiaana) löysin tunnukseni uudestaan, ja kauhusta soikeana copy/paste raikuen tallensin julkaisemani kymmenet (ja taas kymmenet) runot talteen itselleni jollekin kovalevylle, joka varmastikin on jo sanonut itsensä irti varaston uumenissa.
Jätin jälkeeni vain senaikaisten kappaleitteni sanoituksia.

2022 löysin tunnukseni jälleen. Noin kymmenen minuuttia sitten.
Nyt itselleni armollisempana olen päättänyt jättää vanhat sanoitukseni esille.

Tämä on hieno sivusto. Se on varmasti auttanut monia paljon.
Runoilu ja runotaide näyttelevät hyvin pientä osaa elämässäni tätä nykyä.
Mutta sanoja minä rakastan.

Olemme vasta alkuvaiheessa
Kuin unissakävelevä, kaunis jumala
Sukellan ilman happinaamaria tähän lauseeseen
Joka toistuu unissani uudelleen ja uudelleen ja uudelleen

"Se alkaa taas kokonaan alusta"

Olemme unohtaneet uskon, toivon, rakkaat laulut
Silmämme kastepisaroista täydet
Jättää jäljet nämäkin sanat kraatereina sieluun
Laske uudelleen yhtälömme lopputulos

Olemme melkein puolivälissä
Matkalla pisteestä rakas pisteeseen ystävä
Ja kätemme päättää päästää irti toisistaan
Luota minuun tai me erilleen ajaudutaan

"Se alkaa taas kokonaan alusta"

Olemme unohtaneet uskon, toivon, rakkaat laulut
Silmämme kastepisaroista täydet
Jättää jäljet nämäkin sanat kraatereina sieluun
Laske uudelleen yhtälömme lopputulos

Sulava kuva, kukaan ei muista kappalejakoa elämälleen
Sen jälkeen kun siihen synnytään uudelleen
Mustavalkoiseen sydämeen ei kai mahdu varjoja
Eikä kai oikein paljoa muutakaan
Siis kuule sykkeen puute
Siis kuule sykkeen puute
Siis kuule sykkeen puute
Siis kuule
(Siis kuule)

Olemme unohtaneet uskon, toivon, rakkaat laulut
Silmämme kastepisaroista täydet
Jättää jäljet nämäkin sanat kraatereina sieluun
Laske uudelleen yhtälömme lopputulos,
Yhtälömme lopputulos.

Selite:

http://www.harhakuva.org/view/170171 Hihi, 2012 odotellessa.

oletus

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Käyttäjän kaikki runot

Runoilija	Runon nimi	Luontipäivä	Kommentteja	Kategoria
Feral	Täällä	5.11.2022	1	Laulu
Feral	Improv 1	29.1.2014	1	Runo
Feral	Haliwood & the Pusicat Dolls	17.1.2012	1	Runo
Feral	Haamukuvia	22.3.2011	0	Runo
Feral	Kesähorroksessa	7.7.2010	0	Runo
Feral	Laulu Mielenkumoukselle	28.6.2010	0	Runo
Feral	Itseääntoistava Uudelleensyntymä	28.6.2010	0	Runo
Feral	Unimaisemia	11.6.2010	0	Runo
Feral	Kiintotähdetön Taivaankansi	2.6.2010	0	Runo
Feral	Jäänmurtajat	28.5.2010	0	Runo