Loputtomien vastoinkäymisten
pettymysten ja petosten jälkeen
se oli minun sieluni ja ruumiini
joiden oikeudet otin hallintaan
älkää tulko lähemmäs
en minä kerro mitään
ei tunnu missään
kasatessani muurejani, tein sen
vannotellen itselleni etten
enää tule antamaan koskaan
koskettaa ihon alaista pintaa
sitä särkyvämpää,
hauraampaa, tiedäthän
väärin käsiteltynä täysin hajoavaa
vuodesta toiseen alla pinnan
sisälläni, tiukassa otteessani
rikkoutumattomassa kuoressani
riehui avunhuuto
mutta nyt, ei ole jäljellä mitään
huuto on lakannut
sitä särkyvämpää ympäröi
enää luovutuksen ruumiillistuma
pimeys. hiljaisuus.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi