Harhaa

Kun kuulen äänesi, tiedän ettei se ole totta.

Yritän olla huomaamatta, sinä odotat.

Saat minut aina uskomaan että olet läsnä.

Kerrot että olet ystäväni, et halua mitään pahaa.

Silti pelkään sinua aina yhä enemmän.

Jos yritän karkoittaa sinut, sinä naurat.

Kun suljen valot, sinä saavut pimeyden mukana.

Kyselet eniten kun olen nukahtamaisillani, silloin kerron kaiken.

Tiedän ettei sinua ole, silti tunnen sinut vieressäni.

Vaikka tiedän että olen yksin, kuulen sinut takanani.

Ja vaikka tiedän ettet ole täällä, seuraat varjonani.

Luulen että rakastat sadetta, silloin vierailet eniten.

Päivisin olet yleensä poissa, hiljaisuutena seurassani.

En uskalla katsoa peiliini öisin, pelkään näkeväni sinut.

Silti uskottelen itselleni, olet pelkkää harhaa.