sisko

Synnyit haavan lehtenä
ehjänä et saanut elää
muistan sinut kuvista
lapsuuden tuoksuista
talossa johon tulit ja josta lähdit

näissä seinissä elää hiljainen suru
kaappien ovien takana sata muistoa
kenkälaatikossa kasvosi paperilla
kellastuneena
kyynelten tahrimina

tuossa selkäni takana
leikimme teekupeilla
olit heikko ja hauras
minä hymyilin
olit iloinen

äitini voima ja voimattomuus
piintyneet selkärankaani
isäni tuska ja ahdistus
vielä varjoina hiipivät nurkissa

mietin usein millaista
olisi elämäsi
tiedän
mitä se on ilman sinua

riitelisimmekö usein
puhuisimmeko päivittäin
katsoisimmeko yhdessä veljemme lasten eloa
kuinka erilainen olisin
jos olisit saanut jäädä
olla terve

mitä tämä talo huokuisi
jos sairaus ja suru
eivät olisi sitä rampauttaneet

vuosikymmenet ovat vaihtuneet
sinä jäit elämään muistoihin
kuvitelmiin
kuviin
suruun joka kulkee vierellä
vielä tänäkin päivänä