Kaksi
päivää.
Pidempiä kuin ikuisuus
ja ikuisuus on vasta edessä.
Sillä me emme tapaa enää koskaan.
Pelkään, että kaipaan sinua aivan liian pitkään.
Voisin luetella kaikki kliseet:
kuinka sydämeni tuntuu hirtetyltä,
puristetulta,
pää ontolta
ja kuinka haluaisin vain nukkua nämä tunnit pois,
päivät, viikot,
vaikka ulkona on maailman kaunein kesä.
Mutta minulla ei ole oikeutta surra,
koska meitä ei koskaan oikeasti ollut,
koska kaikki oli harhaista ja väärin,
koska minä olen harhainen ja väärin.
Silti.
Saisinpa pitää edes
mustelmat sisäreisissäni
muistona sinusta minussa.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
