Koski suuri, peloton.
Ol' vene mun, viaton.
Uhma nuoren, johdatus,
Ja se virtain varren vaellus.
Sumu, sankka, vettä peittää.
Onni mun, arpaa heittää.
Lankeanko ansaan virran,
Jättänkö ma maanpinnan.
Virta viettää,
Valoin välkkyvin.
On hontto, hurma,
Taisto vetten valtavin.
Uomat kiskoo min' notkohon.
Se vene, kurja.
Voimas' kelvoton.
Tuuli kääntää, aalto ajaa.
Nuori, hauras,
Matka vajaa.
Taito väistyi, peljästyin.
Virta vei,
Vielä vihastuin.
Aallot kiivat syöksyi päin.
Hukun pian,
Mä loppuni näin.
Kuolen... koin kivuissain,
Surun suola, syväl' haavoissain.
Rantasyrjään ennätin
Valtavirran eestä.
Väkevämmän surun sain
Sielun syvänteestä.
Aika huutaa kiivaammin,
Jo juokse en.
Mun sielu sammuukin,
Jo ma kuolen...
Rannal' kaunis kukkanen
Hento, soma, suloinen.
Kukka mulle kertookin,
Ilo elos' ehdoton.
Mitä kukka kertookin,
Sielun' jo syttyikin.
Virtain kansi musertuu
Kauas, kauas mennyt kuu.
Valossa se kirkastuu,
Vastaranta valjastuu.
Nyt kohti korpimatkaa.
Maisen majan rakensin.
Sielun rauhaa,
Ja kukan halusin.
Kurkihirren, kerran kirvestin.
Nyt rauhan rajamailla,
Mielen maja matalin...
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi


