Kaleidoskooppi

Runoilija Runotyttö70

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 22.8.2026
Viimeksi paikalla: 22.8.2026 15:41

Asuinpaikka: Tampere
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
-

 
Verse1)
Päivien varjot taskuissa,
menneiden muistot repussa.
Jotkut säröt sattuu vielä,
Kipeät muistot hiertää mieltä.
Vaik maailma mua ravistaa,
en hajoa, vaan sopeudun.
Jokaisen palasen
voi saada paikalleen,
kunhan uskaltaudun
päivään uuteen.
 
 
(Verse 2)
On iltoja kun värit haalistuu
Ja harmaa peittää näkymän.
Mut tiedän, että valo pienikin
auttaa kaiken hyvän säilymään.
Yksi askel, yksi henkäys,
ja taas jokin loksahtaa kohdalleen.
Elämän kaleidoskoopissa
pyörähdän vauhtiin uudelleen.
 
(Chorus)
Oon kaleidoskooppi,
sirpaleinen,mutta elossa.
Kun valo osuu haavoihin,
tunnen iholla muiston kivusta.
Jokainen käännös uudistaa mut,
mä olen enemmän kuin eilen.
 
 
(Verse 3)
Oon kaleidoskooppi,
tarina tuhansin sävyin.
Kun uskallan kääntää suuntaa,
näen ihmeen pienimmissäkin.
En ole valmis, en pysähdy,
Vaan jatkan matkaa.
Ja jokaisessa hetkessä
on pisara historian havinaa.
 
(Verse 4)
Jokainen hyvästi
jätti jäljen ihoon.
Kun käsi joskus vapisee,
annan sen vapista.
Sillä siitä syntyy rytmi,
joka kantaa minua.
Jokainen pieni muutos
tekee kuvasta totta.
Jos tie katoaa sumuun,
jään kuuntelemaan jotta
Hiljaisuus kertoisi
mihin suuntaan meen.
 
(Chorus)
Oon kaleidoskooppi,
sirpaleinen,mutta elossa.
Kun valo osuu haavoihin,
tunnen iholla muiston kivusta.
Jokainen käännös uudistaa mut,
mä olen enemmän kuin eilen.
 
(Bridge)
Jos putoan, opin lentämään,
eri tavalla kuin ennen.
En kaipaa ehjää pintaa enää,
säröt päästää valon sisään.
 
(Outro)
Oon kaleidoskooppi,
vanha ja uusi minä.
En pyydä täydellisyyttä,
hetki kerrallaan riittää!
 
 
 
 
 
 
 
cc-kaupallinen
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot