Elämän Taidetta

Runoilija neko

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 3.6.2004
Viimeksi paikalla: 8.6.2017 22:24

Asuinpaikka: Piikkiö
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Saunan takana, järven kupeessa
kuoli viime yönä kauniita ajatuksia.

Silmät loistaen
kalpeilla kasvoillaan.
Kauniit sanat
enkelien lailla liitäneet pois.

Kuunteliko kukaan
kun sanottiin
että suru tappaa?

Kuuliko kukaan pienet kuiskaukset
punaisen tuvan pihamaalta
perunamaan nurkalta?
Mummon akkunalta, pelargonian alta?

Saunan takana, järven kupeessa
kuoli viime yönä kauniita ajatuksia.

 

Reunassa
kuoleman uhalla
katsojan silmiin sidottuna
elämä kerjää viimeistä pintaa

Katkeroituneet taustan rippeet
kiroilevat sanattomasti
vierain kielin.

Sävyjen tanssiessa maisemalla
sinä luovutit
ja annoit maailman valita
käytitkö silkkiä vai säkkikangasta

Hopeattu kuu
sanoo sanottavansa
paljastaen kaiken
minkä yritit häivyttää
hätäisin vedoin

Et halunnut
sydänsurujasi mukaan
viimeiseen horisonttiin

Ne yritettiin peittää
jo kauan sitten
pohjamaalein
ja tärisevin käsin

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Tämä runo on täynnä yksityistä symboliikkaa, joita on turha yrittääkään tulkita yksi yhteen selkeäsksi tarinaksi, ja kuitenkin se on hyvin johdonmukainen, se kaikki on siinä maalauksessa.
Minulla on kuitenkin aavistus, että se käsittelee jotain ihmissuhdetta. Jotain lopullisuuden tuntua on "viimeisessä horisontissa", se on kuin elämän ja kuoleman raja!

 

Käyttäjän kaikki runot