Askartelukerhossa

On täällä ahkerat tytöt oivat,
monet kauniit tyynyt tänne toivat.
On kirjonnaista, lämmintä sukkaa,
pikku kappaa ja joulukukkaa,
on joulunkellot, mitk' hiljaa helää,
ne menneiltä vuosilta muistoja kerää.

Tytöt kerhossa vielä tuumi:
Mitä, jos tehtäs' taas peitto uusi,
noita lankakeriäkin kun on aika lailla,
melkein kuin tähtiä taivahalla.
Valkeaa lankaa on joukossa aina,
siks' sitä ensin, mielees se paina.

Tuosta tein lapsenlapselle pienen paidan,
siitäpä raidan kauniin laitan.
Arjen harmaata on eniten tässä,
sitäpä myöskin elämässä.
Välillä tummaa kuin syksyistä yötä,
ei päivätkään menneet aina olleet myötä,
ne valoja, varjoja vuoroin heittää,
usein polttavat kyyneleet kaikki peittää.