se laskeutuu
uhmaten varjojen
iskien reveten
sihisten sähisten
halkaisten raivoten
rapaa roiskuen
kasvoille rakkaiden
pulputen kuplien
pisaroiden lehvien
pehmeiden kovien
kivien liukkaiden
polkujen mutkien
kipeiden nilkkojen
hyppien vihdoinkin
eteen syleen
syvään uneen
hellii velloo
hämyyn sineen
levään sydämeen
saveen punaiseen
sulkien vihdoinkin
taivaan messuun
juurilleen paluun
ikuiseen ketjuun
valkeuden alkuun
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit