autot pysyvät kaistallaan,
ei ketään reppuselkäistä tienreunalla heilumassa,
sellaista paikallista turistia.
vanha polkupyörä hengähtää,
vapautuu natinasta,
nuoren ihmisen painosta,
lujasta polkemisesta,
raskaasta sydämestä
rantautuu viimein asfalttiaalloilta oikeaan satamaan.
maantie vaihtaa turkkinsa hiekkaan
ryömii perustusten alle,
myöntää tappionsa kumirenkaiden alla
ja muuttuu ovimatoksi
tatuoi niskaansa "tervetuloa"
havumetsä sivusilmässä vuotaa pois,
vaihtuu julisteiksi ja jalkapallotapetiksi,
raskaaksi kirjahyllyksi,
sinun tavaroidesi temppeliksi
käteni irtoaa oven kahvasta,
pulssini kohoaa
sydän sykkii syrjemmäksi taakkaansa
sinun hymysi imee kaipuun,
silmäsi luovat tilalle uutta.
Naurattaa ja pelottaa!
Mielikuva yhteisestä postikortista, sukulaisten ja tuttujen ilmeistä,
meidän viimeisestä järjen horjuvasta hivenestä.
"olemme vaihtaneet osoitetta"
ja pyörä juurtuu yhä autotallin vieressä
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
