Mihin olen kadottanut taitoni elää? Taitoni olla, ja nauttia hetkistä?
Teillä tuntuu olevan hauskaa, samalla kun seison vieressänne kyyneleitäni nieleskellen.Olihan se hauska juttu kyllä, en vain jaksa reagoida nyt.
Ei nyt, kun kaikki voimani menevät siihen että yritän olla saamatta poissaolokohtausta julkisella paikalla.
Mutta tiedättekö, oikeasti hauskaa tässä on minun mielestäni se että te ette tiedä seisovanne hullun vieressä!
On paljon muutakin mitä ette tiedä. Kukaan ei tiedä esimerkiksi sitä että minulla on liikaa salaisuuksia.
Salaisuuksia jotka syövät minua sisältä koko ajan, niin että pelkään musertuvani niiden alle.
Ja että minun muistoni ovat osa minua, eikä aika ole muuttanut asioita tippaakaan.
Joku rikkoi minut kauan sitten, ja silti seison tässä edelleen. Omilla jaloillani.
Tulevaisuutta peläten. Luottamatta kehenkään. Yksin, itseni kadottaneena.
Ja tästä lähtien teen kaikkeni sen eteen, ettei minua enää ikinä hylätä.
Silti pelkään - ja uskonkin- ettei mikään riitä.
Koska ei minusta kukaan oikeasti välitä.
Olen suunnitellut oman lähtöni jo monta kertaa ja silti seison tässä vieläkin.
Olen se joka istuu yksin peilin edessä iltaisin ja katsoo kuinka kyyneleeni valuvat pitkin poskia.
Olen se joka uskaltaa itkeä vain silloin kun kukaan ei näe.
Huomaatteko että olen vieläkin ihan rikki ja palasina?
Ja tiedättekö että juuri siksi pystyn siihen, mitä kukaan ei olisi ikinä minusta uskonut:
nojatkaa vain kaikki minuun, niin lupaan pyyhkiä teidänkin kyyneleenne!
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hyvin ajatuksia herättävä runosi on, itsekin kerran kehäraakkina jäin oravanpyörästä pois, mutta
kaikesta muusta ihminen tuntuu selviäivän paitti ei omasta kuolemasta?
-joskus kuitenkin täytyy saada olla heikko ja avuton ja saajan paikalla itkeä jonkun olkapäätä vasten
jonkun joka lempeästi silittää hiuksiasi ja sanoo, että sinä selviät kyllä mutta se vie aikansa,
kerran rikotusta ei koskaan saa enää täysin ehjää? silti juuri murtumavaiheessa itse aloin kirjoittaa
runoja ja se on pitänyt minut hengissä tähän päivään asti ja muutama luotto ystävä, sekä tarvittaessa
myös ammatti apua. eikä ole pahitteeksi jos sinulla viellä on sinapin siemen uskoa?