Yhtä yön kanssa

Lasken lasinjälkiä pöydän pinnalta
Tämä valomeri hyökyy päälleni
Tuntuu kuin hukkuisin

Olen yrittänyt etsiä sinua parempaa
Korviketta, raa’asti ilmaistuna
Unohduksen tuskaista taitajaa

Yritän olla avoin, etsiä aarretta suurinta
Mutta kallistun vain enemmän puoleesi
Kaipuu saa maailman sammaltamaan

Ehkä hyppäät kohta nurkan takaa
Hymyilet ja pahoittelet poissaoloasi
Saat minut hymyilemään pimeydessä

Suljen silmäni ja odotan
Tiedän, mutta en myönnä
Huomaamattani
Minusta tulee yhtä yön kanssa