Repola 2

Runoilija Sumela

Sateisena iltapäivänä
   lepäsit sohvalla pää sylissäni
      sormet omieni lomassa
Rakastin sinua kuin lasta
Kunnes käännyit kohti ja
   leimahti halu niin valtava
      että tuskin ehti riisua -
Jälkeenpäin hellyys
   ihmetystä tulvillaan
Mistä tämä kaikki juuri meihin?
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Joskus sitä vain ihmettelee, mutta hyvä niin.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut